1. |
Kylän yksinäisin mies
04:33
|
|||
Vedenjakajalla, patoluukun laella
kylän yksinäisin mies laulun pohjalla
Lämmön karatessa rakensi rakkaudesta talon
mutta kova maa oli liikaa
hän halusi uida pinnan alla, uida muttei hukkua
kun pintaa ei näkynyt ja pohja ei tullut vastaan
Hän uskalsi hengittää
Kolmetoista vaaksaa sadepilviin ja hattaraan
hän halusi lentää
Kiittämättömyyden viitta laskeutui ja loisti niin hiljaa
Ettei kukaan huomannut muutosta
Sanat kuin saippuakuplat jättävät jälkeensä vain ikävän pinnan
Hän aikoi lentää
Vain valot jäivät siihen taloon.
|
||||
2. |
||||
Jossakin vaiheessa on koneen laskeuduttava
Jossakin vaiheessa on lasku maksettavana
Jossakin vaiheessa on veri veteen sekoittuva
Muut nousseet koneet kilpaa paetessani kadotin
Nyt jäätyisin hengiltä pois kyydistä jos hyppäisin
Kerosiini palaa, horisontin yllä aurinko
Se laskee, kauniimpana kuin koskaan
Pakkolaskun, tulen, paineen läpi viestinä on lyhyesti:
Ei ole eloonjääneitä
Musta laatikko, tästä selvinnyt ei ihminen
Katkaisen pian virran, säästän voimavarani
En osaa uida, silti yrittää voin kaikkeni
Taistelleen pinnan yllä, haukkoen happea, suolavettä, myrkkyjä,
Huutaen apua
Jos olisimme kehittyneet tarpeeksi,
Ehkä oppineet lentämään omin siivin
Emme kontrollia hakien olisi eksyneet reitiltä luonnonlakien,
Vaan nähneet yli rajojen, yli ohjainten
Taivaalla jahtasin aurinkoa,
Tavoite oli puhdasta hulluutta
Mutta korkealta näin miten meri on suuri,
Kaartuva, kaunis pilvien muuri
Ääntäkin nopeammin pakenin loppua,
Kunnes lopussa uskalsin todeta
Evoluutio jää, vain ihminen häviää,
Ei meitä ollu syytä säilyttää
Säilyy kaaos kontrollissa
Ylitse rajojen, aaltojen,
Vihollisten, eloonjääneiden, toivon rippeiden,
Matkaa on taitettu liiankin kauan
Näen kaiken nyt selvemmin,
Tiputan kyydistä kaiken turhan painon pois
Kuka haluaa olla ilmaa raskaampi
Nojaan pehmeään istuimeen, tallennan tarinani
Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen
Taivaalla jahtasin aurinkoa,
Tavoite oli puhdasta hulluutta
Hulluuden me hallitsimme
Mutta korkealta näin miten meri on suuri,
Kaartuva, kaunis pilvien muuri
Muureja me rakensimme
Ääntäkin nopeammin pakenin loppua,
Kunnes lopussa uskalsin todeta
Lopussa me hävisimme
Evoluutio jää, vain ihminen häviää,
Ei meitä ollu syytä säilyttää
Säilyy, säilyy, säilyy kaaos kontrollissa
|
||||
3. |
Halogeeni
04:52
|
|||
Satavuotias nainen matkustamon takapenkissä
varastoi ylijäämäruokaa hengitysten välissä
Pallosalamat vaivasivat hänen mieltään ja hän toivoi
ettei kukaan enää kyselisi kuinka hän voi
Salin reunalta syvälle tajunnan syvimpään ytimeen
Satavuotias nainen iski suoraan akillesjänteeseen
Pallosalamat vaivasivat hänen mieltään ja hän toivoi
ettei kukaan enää kyselisi kuinka hän voi
Ilmatukialuksella, televisiokanavilta tuttu esimies tanssittaa
kun auringonvalo on vaarallisimmillaan
Satavuotias nainen siepparina ruispellon laidalla
Elohopean kutistuessa kokonaiset viisi astetta
Vedet sekoittuivat suolainen ja makea
Bermudan kolmiot nilkkapainoina
Tuhatvuotias velho ikuisuuden ovenkahvassa
metafyysiset tuolit kasattuna toisella puolella
Halogeenit kutittivat hänen päätään ja hän toivoi
ettei kukaan enää kyselisi kuinka hän voi
Ilmatukialuksella, televisiokanavilta tuttu esimies tanssittaa
Kun auringonvalo on vaarallisimmillaan
Teräsholvin lattialla, kaksi metriä sen alla, puoli hoitajaa unohtaa
kun auringonvalo on vaarallisimmillaan
|
||||
4. |
Pilkullinen pakoauto
03:54
|
|||
Koitan saada pointtini perille,
mutta kuuroille on turha puhua ja sokeita ei voi osoittaa
Puolustusasemassa viimeisellä linjalla en tee niinkuin toivotaan
kun kynnen alla presidentti huutaa nenäliinanpieluksesta ylipäällikön
Ajan itseäni takaa tiedän sen olevan minä
Pakoautoni on pilkullinen
seuraan moottoripyörällä
Sivuvaunussa vauhti kiihtyy
katoan näkökentästä
Sivuvaunussa vauhti kiihtyy on pakko kysyä
selviääkö tämä tästä
Olen vuoren rinteessä mutta pakko on päästä yli
käsi on sammalen peitossa
jokainen otteeni irrottaa sammalta allani
sysimusta kaiku
tiedostan etten pääse eteenpäin
Ajan itseäni takaa tiedän sen olevan minä
Pakoautoni on pilkullinen
seuraan moottoripyörällä
Sivuvaunussa vauhti kiihtyy
katoan näkökentästä
Sivuvaunussa vauhti kiihtyy on pakko kysyä
selviääkö tämä tästä
|
Punaisen kuningattaren periaate Oulu, Finland
According to the Guide, you can survive in space for thirty seconds if you hold a lungful of air.
Contact Punaisen kuningattaren periaate
Streaming and Download help
If you like Punaisen kuningattaren periaate, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp